,,,,
(text-style: "outline")[Horisontti
-
Reunalla]
[[Aloita->Katto]]Silmät kii.
Annan viileän tuulen humista
Ja kuljetan mun sormia
Pitkin sun pitkiä hiuksia.
Kylmä ja tasanen maa
Selän alla
Painaa vasteen pehmeää pulleaa hupparia
Ja muistuttaa
kuinka talvi on jo tulossa.
Pieni valonpilkahdus
loistaa läpi luomien,
yöllisessä auringin laskun säässä;
Viimeisen lämmön seassa
[[Haluan vielä sua->Käsi]]
[[Haluan jo maailmaa->Taivas]]Kirkas isku
Aurinko palaa vielä pitkin pilvien pintaa
Purppuran sävyt odottaa kuuta
Ne haluaa meidän menevän
Jotta sini ja valopilkut sais paikkansa
Ja rauhansa
Me ollaan särö hiljaisuudessa
Kun takin lieve kahahtaa
Sä tarraat siihen kii
Ja silloin sormet narahtaa
ihan pinesti
Ja kynnet raapii betonin karheaa
Ja vielä
Vielä toivoisin rikkovani maailmaa
vähän pahemmin
Avaamalla suun
(if: (history:) contains "Käsi")[Sun huulille.]
[[Kunnes lintu lentää->Ohitus]]Millään ei oo väliä;
Ei sillä eikä tällä
Ei meidän mielillä tai kielillä
Vaikket sano sanaakaan
Kuulen sydämen lyöntis
Vasteen mun pehmeää rintaa
Johon nojaa sun pörröinen pää
Niin tätä kaipasin.
Ilta kaartuu ja kylmä herää
Jalkoja paleltaa jo
Omassa pimeässäni
Piilossa silmien alla
Hapuilen sun kättä
Ja tarraan siihen miten löydän
[[Lämpimästi turvaan.->Taivas]]Meiän maailma häviää siiveniskusta
Äänekäs hiljaisuus murenee siruiksi kattotasanteelle
Kupla puhkeaa höyheneten terävistä kulmista
Yhtä keveästi kuin tullessaan
Me ei olla hetkeen me
Ollaan vaan katseet kohti varjoa
Vasten taivaan valopalloa.
Se lensi meidän yli
Tuleeko se enää kohti
[[Reunalle, katse kauneuteen->Lintu reuna]]
[[Keskemmälle, mieli pelonsekainen->Lintu mökki]]Vastassa on horisontti
Pudotus ja kaikki kaunis
Samoissa kehyksissä
Nään lennon;
Se syöksyy ali,
Nousee ylös
Ja seuraan kierteitä niska kipeänä.
Kädet tarraa kaiteeseen
Yhä tiukemmin kun kurkottaudun
Aina vain pidemmälle
Että näkisin jokaisen ihmeen
Virheen ja vaivoin harkitun
[["Kato"->Katse]]
Keskellä meidän pientä maailmaa
On ovi, katto ja tikkaat
Juokset sen taa
(if:(history:) contains "Käsi")[Ja vedät mut mukaan]
(unless:(history:) contains "Käsi")[Kun mä kiipeän korkeammalle
kohti taivasta]
Kaukana
Sielä minne pilvet katoaa
Näkyy iskuja ja mustaa
Elävää liikettä
Hoippuvaa horjuvaa
Mitä lähmpänä
Sitä enemmän
[[Me pelätään->Pelko]](if:(history:) contains "Käsi" and "Lintu mökki")[Kiivetään alas]
Ja silloin
Törmäyskurssi
Sitä koskaan ei opittu
Isku vasten niskaa ja höyhenet pöllyää
Kun kukkaruukut kaatuu päälle
Ja sä piiloudut mun selän taakse.
Meidän edessä on hän
Lintu ja mun peilikuva
Kaikki jota toivoin
ja pelkäsin
Yhdessä ihmisessä
Sillä sitä se on
Ihminen on vaan mielessä
Ajassa ja tässä
Mun edessä
on totuus
(if:(history:) contains "Lintu mökki")[Niin niin villinä]
(if:(history:) contains "Lintu reuna")[Hiljaa hengittäen,
itseään tasaten]
Lämmitän lintuni syliini, [[Ja palaan kertomaan tarinani->Syli]]
Johdatan lintuni laidalle, [[Sun kanssa maailman rajalle->Laita]]
Ensimmäinen viilto ilman halki
Pehmeänä voi sulaa
Mä lämpenen sun äänelle
Ja annan luvan
Tule tänne
"Katon katon"
Katon kun maailma tanssii meille
Linnun lailla
Aamuyössä
Sun kanssa
[[Nyt->Törmäys]] Pelko on katseita
(if:(history:) contains "Käsi")[ja kosketusta]
(unless:(history:) contains "Käsi")[ja nyökkäyksiä]
Me rikottiin maailma
Ja joku meidät
Eikä enää osata
Kostaa
Vaan kadota
[[Nyt->Törmäys]](if:(history:) contains "Pelko")[Siivet lyö mun lävitse
Sulat lentää silmille
Mun maailma ei kestä sitä rikkinäisyyttä
mut pelko meidät tähän ajoi
jostakin on päästävä
alkuun taikka ei
Mä tarraan, etsin sanoja
jotka vois ymmärtää avaamatta edes suuta
korvia huumaavassa havinassa
kun kadottaa aina vaan enemmän
Eikä koskaan edes löytänyt]
(if:(history:) contains "Katse")[Mä peityn piiloon siipien taa
tähti on joukossamme
eikä se silti loista
yhtään meitä kirkkaammin
Varoen sanomasta sanaakaan
takerun turvaan
haluan vapauden
kaiken mitä sillä on
vaikken tidä onko koskaan ollutkan
varmuus rikkoisi illuusion
mutta mä uskon]
[[Lopulta->Sylistä]]Lähemmäs lähemmäs
Askel kerrallaan
Ja tovon että oisin ottanu nää askeleet
jo paljon aiemmin
Sua kohti
Mutta nyt mun jalkoja seuraa hän
Siivet lyö muttei löydä ilmaa
Tuon ihan rajalle,
maailman reunalle
Istuudutaan siihen
“Tulisitko mukaan
Jos mä oisin sun?”
Sä et lähde, [[et ehkä välitä->Maisema]]
Säkin meet, [[mun kanssa minne vaan ->Reunalla]]Lopulta sekin on ohi
Katseet kohtaa
Silmä silmästä
Sulka sanoista
Mulla ei oo höyheniä
mutta osaisin kastaa musteeseen ja kirjottaa
kaikki ajatukseni tuuleen
[[Riittäiskö se?->Alku]]Mikään ei tapahdu itsestään
Kaikella on syy ja seuraus
Mailma seuraa toista
Ja ehkä mua vielä seurataan
ihan hyvällä.
Niinpä mä kävelen kohti laitaa
Ja istuudun turvallisen matkan päähän
Annan auringon kiiltää kostealla kaiteella
estää mua putoamasta
muistuttaen valosta
mahdollisuudesta löytää aamu
pimeydenkin päätteeksi
Jota nyt ootan
Vaikken osaa ääneen sanoa
Kutsun olkapäätä johon nojata
ja korvaa joka kuulee
pienellä nyökkäyksellä
Kissan silmillä
pimenevässä illassa
[[Viimeisissä väreissä->Horisontti]]Lintu oppii lentämään
Kun se tippuu pesästä
Mä istun reunalla
valmiina tippumaan
Kun sä kävelet kohti
Käännyn sun puolees
käännän selän pudotukselle
ja peloille
"Oisit menny mun mukana"
(kuolee)
en anna
vaan kiitän ja tarraan käsistä
Istun reunalla
just oikealla korkeudella
niin että katson ylös sun kasvoihin
ja voisin halata
nojata sun rintaan
Sydäntä vasten
Apua, turvaa, [[Sanoja]]
(if:(history:) contains "käsi" or "Katse")[Rakkautta, lohtua, [[Suudelma->Aloite]]]Lintu oppii lentämään
kun se tippuu pesästä
Kun nään sun selän kääntyvän
Käännän katseeni horisontiin
Maisemaan ja viimeisiin valoihin
Tähtimereen katutasalla
Alhaalla
Niin niin kaukana
Onkohan se
Silmät kii
vain unta?
[[Tuuli puhaltaa ja putoan->Pudotus]]Viimaa vailla tietoa
Pyörin ja pakenen todellisuutta
etsimällä kovaa maata
jalkojen alle
taivaalta
Turvallinen tyhjyys ympäröi
ja piilotan viimeisetkin pisarat todellisuutta
palaamalla pimeyteen
silmät kii,
siihen hetkeen
kun oltiin vielä kuplassa
ja sä olit mun turvana
Kierin väreissä ja valoissa
Kuljen läpi
kaikkien maailman tunteiden
[[Kun->Pudotusta]]Kaikki klisheet sitä toivoo
että ollaan silmät kii
Jotta se ois aitoo
pitää kadota
ja vain tuntea maailma
Ja niin se menee meilläkin.
Pehmeää pintaa,
lämpöä ja halua.
Kaipausta,
Joka leijui ilmassa
meiän välillä
niin pitkään
että nyt halutaan se rikkoa
ihan täysillä
Nousen seisomaan,
kasvatan itseni ylöspäin
kerään rohkeuttani varpaillani
Ja silitän sun poskia
jotka on kosteat
onnen kyyneleistä
Kun meidän hiljaisuus
räjäyttää maailman
[[Valoon->Sinä]]Hiljaisuutta ei koskaan kuulu
ummistan tieukemmin ja odotan
odotan uutta ikuisuutta
ensimmäistä alkua
koskaan varmistumatta
mitä tulisi
tai olisi tullut
Tai niin luulen
[[Kunnes->Herätys]]Jokaisella tarinalla on loppu
Ja mulla on omanlaiseni pelko loppuja kohtaan
Mutta pitäs muistaa
että sen jälkeen tulee aina alku.
Vaihtoehto: [[Valintoja]]
[[Kiitos]]Maailma tuntuu yhä
Tuntuu väreinä iholla
Viileänä viimana
kun mieli on jo kaukana
poissa
Horjun silmät kii
ja rutistan kii
siihen ainoaan
mitä on lähellä
Nyrkki täyttyy höyhenistä
Ja uskallan vihdoin kurkistaa.
[[Avaraan->Horisontti]]Maailma tuntuu yhä
Jokin pistää ja toinen painaa
mutta kipu ei kolkuta
vaan helpotus
Tarinan loppu
On toisen alku
Ja kun korvaan kuuluu pikkulinnu piipitys
Herää maailma henkiin
Piiloon paennut mieli
kerää itsensä kasaan
Ja lopulta käsi tarraa kaarnaan.
Puun ja kuoren välissä
olivat vaihtoehdot
ilmalennossa
Vaikka vierellä lentänyt
löysi tiensä taivaalle
Olen yhä tässä
[[Ja avaan silmät.->Lehdet]]
Mun edessä odottaa hän
ei lähde eikä tule
Muutos on mun käsissä
Muutos on kynän päässä
Toisen untuvista saadussa
on maksettava hinta
ja kerrottava totuus
Annettava maailman tietää
mitä mä kaipaan
Paperi on puu
Kirjain on koukero
Teksti on harhaa
Kaikki on vaan ajatusta
Ja silti se kertois niin paljon
Joten valitsen sanat tarkkaan
[[Kiitos, tutut turvalliset...->Vanhat]]
[[Kuulkaas, vieraat varovaiset..->Vieraat]]"Kiitos;
maailmasta
ja elämästä
sillä elämä ootte te
eihän maailmaa olis ilman samoja hymyjä
kanssanne jaetut hetket
ei oo ainoita yhtä kauniita
mutta on silti
jotain taianomaista
ja niin valitettavan harvassa
Haluaisin
ettei saada kaikkea valmiiks
että aina jäis jotain vähän kesken
sanottais se
mikä on sillon ihanaa
Mutta jätettäs syy
Tavata uudestaan,
halata uudestaan
ja kuitenkin kiitän
sillä onnellisuus on niissä hetkissä
kun saa muistella mennyttä
nauttia tästä
ja tietää
että vielä lisää
on tulossa."
[[Piste->Päätös]]"Kuulkaas,
kun mä avaan suuni ensi kertaa
aloitan matkani pienelä liikkeellä
elämä olkoot pitkä tai lyhyt
se on silti kohtaamisia ja kokemuksia
ja joku syy johti siihen
että me kohdattiin.
Me kohdattiin
mutta toivon ettei se jää siihen
toivon että se etenis
siihen ettei meidän mielillä
tai kielillä
olis väliä
Toivon meidän aikaamme taikaa
suunnittelen yhteiset unelmat
jo ensisilmäyksellä
ja kaipaan odottavaa tulevaa
Että vietettäs
vielä joku päivä
oma hetkemme
Maailman huipulla
katsellen horisonttia."
[[Piste->Päätös]]Värien villiys ja vehreä
Taivas on täynnä havinaa
kun tuuli heiluttaa
mun uuden alun kehtoa
Lopun pelko sai elämään enemmän
nyt katson värejä
kuin viime kerrasta
olisi jo ikuisuus
Haen tasapainon oksalla
ja kurotan puun koloon
tunnen pehmeän pesästä
ja perään pistävän
Kun pieni nokka
nipistää
Todistaa,
ettei elämä ole unta
Vaan jotain paljon parempaa
Niinpä kiipeän alas juurelle
Ja katson [[taivaalle->Horisontti]](if:(history:) contains "Alku")[Katson kauas horisonttiin
kurkotan maisemaan
jotta nään kuinka]
(unless:(history:) contains "Alku" or "Suudelma")[Ja] loiste räjähtää
mun silmissä.
Kaikki maailman valo ja kirkkaus
viimeisinä säteinään
Nyt mä sen nään
miltä onni näyttää
jos sen haluais yhteen kuvaan
yksiin kehyksiin
Se ois toi auringon valo
kietoutuneena violettiin
kadonneena pinkkeihin heijastuksiin
Ja säteillen oranssina
Aurongonlasku loistaa sateenkaarena
värjää pilvet punertavaksi pumpuliksi
jonka pehmeyteen olis helppo hukkua
ajelehtia taivaalla.
Talojen ikkunat loistaa vaaleanpunaisina
Ja mä huudan tuuleen
kuinka maailma on niin niin ihana
kuinka mä on valmis
valmis just nyt
just tässä
(if:(history:)contains "Puu")[ [[Asetun istumaan->Juuri]]]
(if:(history:)contains "Salaisuus")[ Kertomaan kaiken[[Sulle->Uni]]]
(if:(history:) contains "Suudelma")[ [[Katsahdan kaiteelle->Lintu kaiteella]]]
(if:(history:) contains "Alku")[Ja tartun [[sulkakynään->Kirje]]]
(if:(history:) contains "Ilta")[ Kunnes vähän horjahdan
[[Alas->Kaide]]]
(if:(history:) contains "Lintu")[Kunnes vähän horjahdan
[[Alas->Vuoristorata]]]Sitähän sä sanoit
Että tulisit mun mukaan
jopa kaikkein pahimpaan
niin mitä jos kohdataan se pelko yhdessä
ja kumotaan kaikki kamala
Jalka ja toinen
kolams ja neljäs
Istuudutaan aidalle
Varpaat vasten maailmaa
villasukat miltein putoaa
kun kengät jää katolle lepäämään
Puristan tiukasti
kiinni aidan reunaan
Ja toivon että linnun suiivet
on alhaalla varmistamassa
Haluan vain kokea hetken taikaa
kun me ollaan vihdoin löydetty rauhaa
Kaikesta maailman menosta
Koulusta, Kodista,
Ainaisista unelmista
Enkö saisi toivoa vain [[Horisonttia->Horisontti]](if:(history:)contains "Katto")[(link-goto:"Katto")]
(if:(history:)contains "Ohitus")[(link-goto:"Ohitus")]
(if:(history:)contains "Törmäys")[(link-goto:"Törmäys")]
(if:(history:)contains "Laita")[(link-goto:"Laita")]
(if:(history:)contains "Reunalla")[(link-goto:"Reunalla")]
(if:(history:)contains "Pudotusta")[(link-goto:"Pudotusta")]
(if:(history:)contains "Kirje")[(link-goto:"Kirje")]
(if:(history:)contains "Sinä")[(link-goto:"Sinä")]Valtavasti kiitoksia kaikille kuunnelleille
Tässäkin tarinassa oli paljon myös totta,
sillä jokasen tarinan taustallla on oikeita ajatuksia.
Kiitos Nomao, minä kertoja joka uskalsi
Kiitos Valhalla, sinä joka olet lähelläni ja turvana
Kiitos Kuiske, joka olit alussa, sitten kaukana ja nyt taivaalla
niin moni on lopulta huomaamatta tukena.
Silti se on samalla toivetta ja taidetta
mahdolisuus tehdä jotain
mitä ei oikeasti ikinä haluaisi tai voisi kokea
mielikuvitus onkin taiteilijan ase ja voimavara
Käytetään se taidolla.
Siis: Kiitokset ihmiselle jotka inspiroi,
ihmisille jotka luki ja auttoi matkalla,
ihmisille jotka on vielä apuna.
<3mun aivot on peloissaan
Ne haluaa muistuttaa
kuinka elämä on kaunista
just siks et se on
se on ihme jonka toinen yritys
(jos sitä es ois)
uupuis sitä lämpöä
jonka sä ja se toi
kaikki tietyt loi
kaikki ne ihanat
Se on ainoa
mikä on enää totta
kunnes teen viimeisen valinnan
katseellani
[[Näytä loppuni, mahdollisuuteni->Pelastus]]
[[Painan silmät kii->Salainen]]Niin mä kirjoitan
sotkuisilla koukeroilla
joita ei kukaan osaa oikeasti lukea
paitsi mä
ja mullehan ne sanat on
mulle,
ja mä päätän kuka muu ne kuulee
mun suusta.
Niin vielä taittelen paperin
kellastuneen haperon viimeiseen muotoonsa
lennokiksi valmiina matkaan
ja annan sen sulle
lähetät mun sanat maailmalle
se on se mitä kaipaan elämältä
Ja autoit just oikein.
(if: (history:) cotains "käsi")[Rakas.]
(unless: (history:) cotains "käsi")[Oot paras.]
[[Ja niin, olen turvassa->Turva]]Selkä vasten kaarnaa
elämäni karheita kohtia
kaikki se kasvattaa
puun korkealle kohti taivasta
Ja ku nostan leukaa
seuraan varpujen matkaa
sokkeloisena
vihreän vaipan kirjossa
Löydän lopulta sut.
Kaukana,
Korkealla katon harjalla
Aidan yli kurkistaa tuttu tumma pää
Näen alhaalta asti
kuinka sun letti aukee
ja se oot vaan sä
Vanha, tuttu, turvallinen
Elämänpuuni kasvattaja.
[[Kiitos->Loppu]]Ja valmistauudn putoamaan
Hajottamaan sen kaiken kauniin mun silmistä
Mutta sä saat mut kiinni
Ja vedät turvaan
Vahvoilla käsillä
Vahvalla mielellä
Et pelkää,
vaan laskeudut takas
kattotasanteelle
Ja pidät kii niin pitkään
että tunnen taas maan.
Pidätän hetken hengitystä
ja sitten vasta jatkan
vetämään ilmaa
ulos ja sisään
niin että en nää muuta
kun pienet pisarat
mun silmäkulmissa
Sä pelastit mun hengen.
...
[[Enkä mä lopeta->Maailma]]Kuin vuoristorata
Syöksyn alas
Päätä pahkaa
Suoraan kohti katua
Yö varjostaa maan
Ja aurinko katoaa
talojen silhuettien taa
Mä takerrun kiinni höyheniin
Ja kadotan ajan
yhteen toiveeseen
"Anna mun elää,
anna mun jatkaa"
Ja niin se matka alkaa
taas uuteen suuntaan
Kun kädet linnun kaulalla
mä nousen kohti kuuta.
Huh...
[[Haluan vain huutaa->Huuto]]Kiittämistä
Kiittämistä,
sitä riittää.
Nousen seisomaan huojuvin jaloin
katson sua silmiin
ja sä lasket kädet mun olille
kasvot niin lähelle
että uskaltaisin sanoa mitä vaan
ja sanonkin:
"Mä rakastan sua"
Sillä rakkautta on vähän kaikkialla,
mutta eniten tässä
meidän välillä
pienessä yhteisessä hiljaisuudessa
jonka ymmärtää ääneen sanomatta
että mä muistan tän illan hyvänä
Ja niin sä hellästi
valaiset mun maailman
pienellä pusulla otsalle
lämmöllä läpi kehon
[[Ja kun->Tarraus]]
Ja niin aika kuluu
Aika kuluu aina
vaikka se on vaan ajatus
tahtomattakin se katoaa
Mutten mitään silti kadu.
Sä tarttit happea
Ilmaa,
Jotain vapautusta
Ja painat otsan
vasten mun omaa
Kun mä avaan silmät
Ja tuijotan suoraan sun sieluun;
Kaikkiin niihin hetkiin
meidän välillä
kun oltas haluttu kadota
Etsiä kaunista
mutta päädyttiin vaan katsomaan
ja leikkimään ajatuksilla
mielikuvituksilla,
Pidetään se sama hetki nyt
Ja varotaan viiltämästä hiljaisuutta
[[Vielä hetki->Hiljaisuus]]
[[Antaa mennä jo rikki->Hukassa]]Joten mä katon sua
Ja kohtaan silmäs
Katot mua
ja kohtaat itses
Peilikuva kertoo kaiken
Eikä sitä saa murtaa
Epäonnen varjolla
joten luen sun huulilta
Kun soperrat ujona
hiljaiseen tuleen sanoja
"Aina,
Aina mä halusin"
Jos niin kovasti uskoit
Mikset jo aiemmin
Ollu askelta mua edellä?
En ymmärrä tätä maailmaa
se on niin outo
Saa mut sekoamaan onnesta
Samana iltana
Kun plekään kuolemaa
Ja silti se on kaikki
niin niin kaunista
Villiä ja valoisaa
"En sano:
Antaa olla"
Vaan,
"Antaa kuulua"
Kerro kaikki,
[[Rakas->Rauhassa]]Suu auki
Ja sanat ulos
"Mitä just tapahtu"
Ja niin se on taas hajalla
meidän tunteet on levällään
kattotasalla
eikä kukaan osaa pinota
kunnolla
"Voisinpa vaan sanoa..."
Sopertaa
Ääni etsii voimaa
illan hämystä
ja hajoaa
"Kiitos,
Kiitos kuitenki"
Ja katse osuu vihdoin silmiisi
Silloin meidän välillä käy salama
Kun kaikki osuu kohdalleen
ja tunteet löytää toisensaa
Osataan taas lukea ajatuksia
[[Rauhassa]]Sun maailma
mun maailma
onko sillä väliä
kuinka lähellä?
Eiköhän ihmetä olis siltikin
vaikka ei koskaan kohdattais
kunhan kiitän
että törmättiin
että maailma rikottiin
Että alkuräjähdys
Toteutettiin.
Meidään maailma
alkaa tästä aamusta
Viimeisen syys illan lopusta
[[Kun nostan katseen->Horisontti]]Ja katsoo mua vastaan pieni pää
Räpinää ja vipinää
on enää vähän jäljellä
Silmistä heijastuu taivas
Sen silmistä
linnun sinertävistä siiviistä.
Huokuu meille voimaa,
pyyntö käpertyä suojaan
kun sen tarve on.
Käperryn mun suojaan
kun etsin sun sormet
Ja asettelen omani ristiin
ja silloin sä taas lohdutat
pienellä poskelle
lämmöllä lähelle
Katsahdan vielä kaukaisuuteen
kurkistan taivaan sineen
Värit kiertää nousevaa kuuta
kun aurinko laskee uneen
[[Pian->Portaikko]]Mun maailma aukeaa alhaalla
Ja sä oot mun kanssa
samalla tasolla
Otan askeleet
ja tarkistan
"Onhan kaikki mukana"
Sillä haluan olla varma
että tästä illasta
ei mikään unohdu
Ei maisemat,
Ei tunnelmat,
Ei ihmeet
Saati unelmat
Haluan muistaa sut ja mut
Meidän maailman;
kattokuplan,linnunpesän
Askeleet vie
ja valot hiipuu
suljen silmät
ja luotan sun suuntaan
Kun astun alaspäin
portaita pitkin arkeen
Pyydän hartaasti maailmalta
Sulta ja siltä
"Anna mun olla höyhenen kevyt
[[kaikkialla, aina->Loppu]]""Älä lopeta!"
"Älä!"
"Lopeta!"
Lintu matkaa
mun sanojen kanssa
samassa tahdissa
kun mä annan maailmalle luvan
olla se mitä se on
Antaa mulle maailma
ja maisema
Tää kaikki loiston ihmemaa.
Ja silloin lento tasaantuu
Nousen istualle
ja valmistaudun palaamaan arkeen
maan tasalle
Puun juurelle
Sun luokse.
[[Elämän polulle->Matka]]Maa
maa
maa
Kivi, hiekka, {(if:(history:)contains "Lintu reuna")[asfaltti]
(unless:(history:)contains "Lintu reuna")[nurmikko]}
Metri, sentti ja milli
aina vain lähempänä harmaata
kunnes silmissä vilisee jo muutakin
Muistoja muiston perään
niitä elämä on täynnä
niitä Maailma on täynnä
ja me oltiin täynnä
Vedän sisään viimeiset hajut
ja talletan loputkin värit
tarkastelen maailmaa
takemmin kuin koskaan
saan kaiken vasta kun en enää koskaan
voi sitä muistaa
Tai kertoa.
(if:(history:)contains "Lintu reuna")[Viimeinen vilahdus on musta varjo
Untuvainen peite
[[Ja silloin kaikki sammuu->Lintu]]]
(unless:(history:)contains "Lintu reuna")[Viimeinen vilahdus on vihreä
Kova ja karhea oksa
[[Ja silloin kaikki sammuu->Puu]]]Saanhan sanoa
Kaikki sanani
Kuuntelethan varmasti
Suruni ja vastaat
Omillasi niin ollana yhtä
[[Tuulessa->Ilta]]Eikä meidän mielillä tai kielillä
Olis väliä muiden silmissä
Me ollaan tässä
Ja mä otan askeleeni kohti
pieni liike,
niin ollaan samalla tasolla
vaikken voi luvata
[[Suutelen sua huulille.->Suudelma]]Me ei,
kukaan ei
tätä tiennyt
Mikä on se päivä
kun saa lentää taivaan kannessa
Huutaa tuuleeen
Ja poimia tähtiä matkaan
Peilata itseään
Ikkunasta
Korkeuksissa mä näin
kuinka horisontin raja
On veteen piirretty viiva
kaikki katoaa
ja kaikki kohtaa
siellä
Sinne mun matka käy
enkä lähde yksin
Haluan kulkea kanssasi
Kuka oletkin
Olet juuri se
Jota tarvitsen
[[Lintuni->Loppu]] Tajuan tuulen kadonneen
ja huomaan viiman
pyörittävän hiuksia ympyrään
mutta pysyväni paikallaan
Kadotuksessa
silmien allla
piilosssa
Sillä siellä
Kaikki paha
oli vain unta
Ja vihdoin mä herään
[[Horisonttiin->Horisontti]]Horjun
Ja käsi tarraa kiinni
Käännyn sun puolees
käännän selän pudotukselle
ja peloille
Et ois mennyt mukana
Et ois
Ja mä pakenin totuutta
että sä arvostat
tätä kaikkea
Istun reunalla
just oikealla korkeudella
niin että katson ylös sun kasvoihin
ja voisin halata
nojata sun rintaan
Sydäntä vasten
Ja kuiskaan:
"Opeta mulle kuinka maailma
voi loistaa
läpi kaikkien kauhujen
Näytä mulle sun valos
Ja ohjaa alas
turvalliselle
tasaiselle
maalle (if:(history:)contains "Käsi" or "Katse")[Rakas]"
"Mä olen sun", [[Sä kuiskaat->Turva]]Juuri oikea korkeus
Meidän oikea etäisyys
pienelle lämmölle
läpi sun huulien
Kun otsalleni osuu muistot
Jä lämpö palaa kehoon.
Halaan, Tarraan, Kuuntelen
Sydäntä ja elämää
Kiitän kuinka oot siinä
Eikä mulla oo kiirettä
valita vielä reittiä
Nousen jaloilleni (unless:(history:)contains "Kirje")[vasten laitaa]
Nostan pituuteni vasten sun turvaa
Ja Tartun hellästi
kiitän samalla mitalla
Pusulla otsalle
Kaunis kiitos, ystävä.
Ja niin, tarraan sua kädestä
Kun me kävellään alas portaita
[[Kohti elämää, puun juurelle->Yhdessä]]Lämpöinen kätesi
Silittää siiliäni
Etsin sun sormet
Ja asettelen omani ristiin
Kiitos kun annat luvan
Etkä vaadi muuta kuin turvan
olla kattotasanteen kuplassa
Yöt sun kanssa
Meidän maailmassa
[[On unelmia ja täyttä totta.->Loppu]]Selkä vasten kaarnaa
elämäni karheita kohtia
kaikki se kasvattaa
puun korkealle kohti taivasta
Ja kun nostan leukaa
seuraan varpujen matkaa
sokkeloisena
vihreän vaipan kirjossa
Nään taivaan vieläkin loistossaan
Kutsun sut vierelle,
nojaan vasten olkaa
Jota kauan kaipasin
rinnalleni
matkalleni
Halki kaiken tulevan
[[Kiitos]]